Learning to Learn

Opi oppimaan

A. Taitotasot, oppimistyylit ja oppimisstrategiat

1) Taitotasot

Kartoita ennen opiskelun aloittamista millaisia taitoja sinulla jo on. Voit testata englannin taitojasi esimerkiksi yleiskielitaitoa mittaavalla Dialang-testillä. Huomaathan, että englannin opintojaksoilla keskitymme taidealojen englantiin.

Jos olet suorittanut Taideyliopiston englannin kirjallisten taitojen opintojakson, osaamisesi on eurooppalaisen viitekehyksen tasolla B2-C1. Viitekehyksen tasoja voit tutkia myös englanniksi.

Esimerkiksi vaihto-opiskelua suunnitellessa voi olla mielenkiintoista vertailla, millaista kielitaidon tasoa brittiyliopistoissa edellytetään.

2) Oppimistyylit

Tiedätkö mikä on sinulle ominainen englannin oppimistyyli? Selvitä oma oppimistyylisi niin voit säädellä omaa oppimistasi ja saavutat parempia oppimistuloksia.

Oppimistyylejä voidaan jaotella esimerkiksi aisteihin perustuen. Usein jokin aisteista on hallitsevampi kuin muut. Se mitä aistikanavaa käytetään on yksilöllistä ja tilannekohtaista.

Aistien perusteella oppimistyylit jaotellaan auditiivisiin (kuulo), visuaalisiin (näkö), taktiilisiin (kosketus) ja kinesteettisiin (kehon liike). Kartoita Erilaisten oppijoiden liiton testillä tai englanninkielisesllä testillä, minkä aistikanavan käyttö on sinulle ominaista.

Lue myös sinulle omimmasta oppimistavasta!

3) Oppimisstrategiat

Opiskellessasi käytät strategioita, jotka vaikuttavat siihen mitä ja miten opit. Kun löydät itsesi ja tehtävän tai tilanteen kannalta oikean oppimisstrategian, parannat suoritustasi, säästää aikaa, vähennät epäonnistumisten määrää, lisäät motivaatiotasi ja nostat itsetuntoasi. Testaa millaisia strategioita nyt käytät. 

B: Reading Comprehension

1) Lukutekniikka

Tekstin ymmärtämisen taito, joka mahdollistaa englanninkielisen ammattikirjallisuuden lukemisen, kuuluu akateemisen tutkinnon suorittaneen henkilön perustaitoihin. Hyötyä taidosta on jo opiskeluaikana sekä myös muussa kuin opiskeluelämässä, kun maailma laajenee kielitaidon kohentumisen myötä.

Erilaisia tekstityyppejä ja tarkoituksia varten lukijan on hyvä hallita erilaisia lukutekniikoita. Yliopisto-opiskelussa keskeisimpiä tekstityyppejä ovat tieteellinen artikkeli, oppikirja ja yleistajuinen, tiedettä kansantajuistava artikkeli. Näitä tekstityyppejä voi lähestyä seuraavien tavoiteperusteisten ohjeiden avulla. 

2) Lukuteknisiä ohjeita

Lukutekniikan valintaan vaikuttaa lukemisen a) tavoite. Tekstin ymmärtämistä helpottaa myös b) tekstin osien tehtävien sekä c) lukuteknisten vihjesanojen tunteminen.

A. Tavoite

Silmäily (skimming) antaa nopeasti ennakkokäsityksen luettavasta tekstistä. Kokonaiskuvan muodostuminen helpottaa myös ymmärtämistä, koska lukijalle syntyy odotuksia tekstin sisällöstä.

Tieteellisen tai muun asia-artikkelin silmäilet näin:

• lue otsikko
• pane merkille kirjoittaja ja lähde
• tutki sisällysluettelo otsikoineen ja alaotsikoineen
• lue ensimmäinen kappale kokonaan
• lue muiden kappaleiden ensimmäiset virkkeet
• lue viimeinen kappale

Kokonaisen kirjan silmäilet näin:

• lue otsikko
• pane merkille kirjoittaja
• tutki sisällysluettelo otsikoineen ja alaotsikoineen
• lue kansien esittelytekstit
• tutki kirjallisuusluettelo
• tutki hakemisto

Tekstistä kannattaa silmäillessä huomioida myös typografisia keinoja, esim. alleviivauksia, paksunnoksia ja kursivointeja, nimiä ja numeroita, kuvia ja kaavioita sekä vihjesanoja, jotka jäsentävät tekstin osia.

Hakuluku muistuttaa silmäilyä ja edellyttää myös tehokasta silmäilytekniikkaa. Katse kulkee tekstissä samaan tapaan kuin etsittäessä sanakirjasta tiettyä sanaa tai puhelinluettelosta numeroa.

Pitkiä tekstejä ei välttämättä tarvitse lukea kokonaan yhtä huolellisesti. Tärkeimmät pääkohdat luetaan yleensä tarkkaan; joidenkin kohtien yli voidaan hypätä silmäilyn jälkeen. Lukutekniikoita käytetään vaihdellen sen mukaan, kuinka tärkeänä ja/tai kiinnostavana tekstin kohta koetaan ja kuinka paljon siitä halutaan saada tietoa.

SQ3R-tekniikka on kehitetty avuksi haasteellisten asiatekstien lukemiseen. Sen nimi muodostuu menetelmän vaiheita kuvaavien sanojen alkukirjaimista.

S = Skim: Silmäile teksti.
Q = Question: Tee kysymyksiä, joihin oletat löytäväsi vastauksen tekstistä.
R = Read:Lue teksti ja etsi samalla vastauksia kysymyksiisi.
R = Recall: Palauta mieleen tekstin pääkohdat.
R = Review:Kertaa ja pohdi uudelleen lukemaasi.

B. Tekstin osat

Hyvin suunniteltu tieteellinen esitys noudattaa usein tiettyä kaavaa, jossa jokaisella tekstin osalla on oma tehtävänsä. Kaavan tunteminen helpottaa esityksen ymmärtämistä, koska asioiden esiintyminen voidaan näin ennakoida. Tieteellisessä esityksessä on tyypillisesti seuraavat osat:

1. Johdanto-osa
2. Määrittelevät osat
3. Havainnollistavat osat
4. Lisätietoja antavat osat
5. Siirtymäosat
6. Päätäntäosa

Johdanto-osa kertoo tekstin aiheen ja tarkoituksen, joskus myös tiivistetysti tekstin sisällön. Toisinaan kirjoittaja sijoittaa johdanto-osaan myös havainnollistavan esimerkin.

Määrittelevät osat sisältävät keskeisen ajatuksen tai käsitteen, jonka varaan kirjoittaja perustaa tekstinsä ja jonka ymmärtäminen on perusedellytys tekstin seuraamiselle. Usein tällainen määritelmä on merkitty typografisin keinoin, esim. alleviivaamalla tai kursivoimalla.

Havainnollistavat osat seuraavat yleensä määritteleviä osia. Ne eivät itsessään ole tärkeitä, mutta saattavat auttaa oivaltamaan, mistä määrittelevässä osassa on kyse. Jos lukija on ymmärtänyt asian täysin, havainnollistavan osan voi jättää lukematta, mikä säästää huomattavasti aikaa.

Lisätietoja antavat osat tarjoavat tärkeitä, pääajatusta selventäviä seikkoja.

Siirtymäosat ovat lyhyitä ja ilmaisevat siirtymistä uuteen asiaan tai näkökulmaan. Ne voivat olla lyhyitä siirtymävirkkeitä, vain virkkeiden osia tai joskus lyhyitä tekstikappaleita.

Päätäntäosassa kirjoittaja esittää johtopäätöksiä tai arvioita tai kokoaa tekstin pääkohdat. Päätäntäosa on aina syytä lukea huolellisesti.

C. Lukutekniset vihjesanat

Lukutekniset vihjesanat osoittavat tekstin osien jäsentymistä toisiinsa nähden. Niitä käytetään selventämään asioiden suhteita ja tärkeysjärjestystä, syy-seuraus-suhteita sekä väittämien ja esimerkkien suhteita. Vihjesanojen käyttö ei ole pakollista, koska jo asioiden sisältö, esitysjärjestys ja ajatuksen eteneminen jäsentävät tekstiä ymmärrettäväksi ilman niitäkin. Vihjesanojen käyttö kuitenkin helpottaa ymmärtämistä.

Tavallisimpien vihjesanojen luettelon sekä niihin liittyviä harjoituksia löydät täältä: Lukutekniset vihjesanat
Linking Words

3) Lukutekniikkaan liittyviä hyödyllisiä linkkejä

Lukeminen käytännön opiskelussa
SQ3R Reading Method

Lukutekniikasta lisää esim. Olsonen, Monni, Tolsa-Mänttäri, Lehtonen: Englannin tekstin ymmärtäminen. Opiskelijan opas. Palmenia-kustannus 2001.