Kolmas Pianonsoiton historia Suomessa –symposiumi 6.10.2018

Sibelius-Akatemian kamarimusiikkisali (Pohj. Rautatiekatu 9)

 

Ensimmäinen Pianonsoiton historia Suomessa –symposiumi pidettiin lokakuussa 2014 ja toinen lokakuussa 2016, jolloin myös ilmestyi ensimmäisen symposiumin esitelmistä laadittu julkaisu Kartanoista kaikkien soittimeksi – Pianonsoiton historiaa Suomessa (DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 8). Kolmas symposiumi hahmottaa edeltäjiensä tavoin suomalaisen pianonsoiton kulttuuria, sen taustaa, käytäntöjä ja soivaa perinnettä, lähtökohtana kotimaisen ja kansainvälisen musiikkikulttuurin vuorovaikutus eri aikoina. Tarkoituksena on kartoittaa aiheen parissa tehtävää tutkimusta ja saattaa yhteen niin tutkijoita ja pedagogeja kuin esiintyviä taiteilijoita ja pianonsoiton opiskelijoita.

Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi:

Ulkomaiset pianistit Suomessa

Suomalaiset pianistit ulkomailla

Pianokonserttien ohjelmistot

Suomalaiset kamari- ja lied-pianistit

Piano suomalaisessa jazzympäristössä

Pianonsoiton opetuksen muuttuvat käytännöt

Suomalaiset pianoäänitteet

Pianokilpailujen merkitys Suomen musiikkielämässä

 

Symposiumin järjestää DocMus-tohtorikoulu. Esitelmistä kootaan vertaisarvioitu julkaisu.

Esitelmän pituus on 20–25 minuuttia. Ehdotukset esitelmiksi (abstraktin pituus enintään 150 sanaa) lähetetään viimeistään 16.04.2018 osoitteeseen markus.kuikka@uniarts.fi.  Liitä mukaan yhteystietosi.

Hyväksymisestä ilmoitetaan 27.4.2018

http://sites.siba.fi/web/pianonsoiton-historia-suomessa

Tiedustelut: annikka.konttori-gustafsson@uniarts.fi tai 050-3877306

 

PIANONSOITON HISTORIA SUOMESSA

Hankkeen taustaa

Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulu järjesti 4.10.2014 Margit Rahkosen johdolla symposiumin aiheesta Pianonsoiton historia Suomessa. Ajatus symposiumista oli lähtenyt liikkeelle kahden pianistin tapaamisesta Sibelius-Akatemian käytävällä. Pianistien välille kehkeytyi silloin keskustelu aiheesta, joka oli ollut esillä aikaisemminkin monessa muussa yhteydessä: pianistisukupolvien tekemisen kautta tai perinteisesti vain suullisesti välittyvän tiedon katoavaisuus. Vaikka nykyhetkeen ja tulevaisuuteen panostaminen on aina tärkeää, on myös selvää, että tietämättömyys historiasta luo harhakuvia. Suomalaisen pianismin tämänhetkisellä tasokkuudella on taustansa ja juurensa, joista vähintään sen parissa työskentelevien tulisi olla tietoisia.

Martin Wegelius kirjoitti aikanaan sekä suomalaisen musiikin että sen historian odottavan vielä luomistaan. Tämä asiaintila on toki muuttunut ja neliosainen Suomen musiikin historia, joka huomioi erilaiset musiikin lajit ja jopa esittävät taiteilijat, ilmestyi 1995–2003. Tämä osoittaakin osaltaan historiakäsityksen muuttumista: musiikin historiaa ei enää nähdä vain klassisten merkkiteosten ja suurten säveltäjien kertomuksena.

Vaikka pianonsoitolla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli Suomen musiikkielämässä, suomalaisen pianismin tutkimiseen ei toistaiseksi ole erityisesti paneuduttu. Sibelius-Akatemian (Karvonen 1957; Dahlström 1982; Pajamo 2007a; nuorisokoulutuksen osalta Kotilainen 2009) sekä joidenkin konservatorioiden ja orkestereiden historiikit ovat kertoneet instituutioista niissä tapahtuneen opetuksen ja esittämisen näkökulmasta. Seija Lappalaisen Tänä iltana Yliopiston juhlasalissa (1994) on tärkeä Helsingin yliopistolla pidettyjä konsertteja ja solisteja puolentoista vuosisadan ajalta koskeva lähde. Muitakin pienimuotoisempia tutkimuksia ja artikkeleita on julkaistu. Valtavasti musiikin luomista, esittämistä ja muuta pianon soittamiseen liittyvää tietoa sekä instituutioita edeltävältä ajalta että varsinkin instituutioissa toimimisen ulkopuolelta on kuitenkin edelleen järjestämättä, tutkimatta – ja kuuntelematta – erilaisissa arkistoissa, kirjekokoelmissa ja sanomalehdissä, suurelta osin hajallaan kirjallisen tai suullisen tiedon palasina.

Hankkeen tarkoituksena oli kartoittaa pianonsoittoon Suomessa liittyvää tutkimusta mahdollisimman laajasti ymmärrettynä ja myös saattaa yhteen tutkimuksen tekijöitä, pedagogeja ja esittäviä taiteilijoita. Symposiumi herätti niin suurta innostusta ja tarvetta alueen tutkimiseen, että toinen symposiumi päätettiin järjestää 8.10.2016. Juuri sitä ennen valmistui hankkeen ensimmäinen julkaisu Kartanoista kaikkien soittimeksi - Pianonsoiton historiaa Suomessa (DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 8), jonka toimittivat Margit Rahkonen, Annikka Konttori-Gustafsson ja Markus Kuikka. Julkaisu sisältää lähes kaikkien ensimmäisen symposiumin esitelmöitsijöiden tekstit.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/167940/kartanoista_kaikkien_soittimeksi_web.pdf?sequence=1

Hankkeen nykyvaihe

Syksyn 2017 aikana valmistuvat hankkeen seuraavaan julkaisuun sisältyvät artikkelikäsikirjoitukset, jotka perustuvat toisessa symposiumissa pidetyille esitelmille. Toimituskunta Annikka Konttori-Gustafsson, Margit Rahkonen ja Markus Kuikka tähtäävät siihen, että toinen artikkelikokoelma saadaan julkaistuksi seuraavaan symposiumiin mennessä.

Laajan kiinnostuksen vuoksi Pianonsoiton historia Suomessa -hankkeen kolmas symposiumi järjestetään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun tuella 6.10.2018. Tapahtumaa suunnittelevaan työryhmään kuuluvat Elisa Järvi, Annikka Konttori-Gustafsson ja Markus Kuikka.

Symposiumin aihepiiri halutaan edelleen pitää mahdollisimman väljänä, jotta  pianonsoiton moninaisten aspektien parissa työskentelevät tekijät saataisiin kootuksi yhteen. Pianonsoiton opetus ja oppiminen sekä esittäminen ovat pysyvästi mukana symposiumien jatkumossa, mutta erilaiset versot ja rönsyt ovat tervetulleita sekä tutkimusartikkeleiden että myös muistelmatyyppisten esitysten muodossa.

 

2. Pianonsoiton historia Suomessa –symposiumi 22.10.2016

Sibelius-Akatemia, Ackté-sali, Töölönkatu 28, 4. kerros

 

Ensimmäinen Pianonsoiton historia Suomessa –symposiumi pidettiin lokakuussa 2014 ja sen esitelmistä laadittu julkaisu ilmestyy kevään 2016 aikana. Toinen symposiumi hahmottaa edeltäjänsä tavoin suomalaisen pianonsoiton kulttuuria, sen taustaa, käytäntöjä ja soivaa perinnettä, lähtökohtana kotimaisen ja kansainvälisen musiikkikulttuurin vuorovaikutus eri aikoina. Tarkoituksena on kartoittaa aiheen parissa tehtävää tutkimusta ja saattaa yhteen niin tutkijoita ja pedagogeja kuin esiintyviä taiteilijoita ja pianonsoiton opiskelijoita.

Mahdollisia aiheita ovat esimerkiksi:

Ulkomaiset pianistit Suomessa

Suomalaiset pianistit ulkomailla

Pianokonserttien ohjelmistot

Piano suomalaisessa jazzympäristössä.

Pianonsoiton opetuksen muuttuvat käytännöt

Suomalaiset pianoäänitteet

 

Symposiumin järjestää DocMus-tohtorikoulu. Esitelmistä kootaan vertaisarvioitu julkaisu.

Esitelmän pituus on 20–25 minuuttia. Ehdotukset esitelmiksi (abstraktin pituus enintään 150 sanaa) lähetetään viimeistään 17.04.2016 osoitteeseen markus.kuikka@uniarts.fi.  Liitä mukaan yhteystietosi.

Hyväksymisestä ilmoitetaan 29.4.2016

http://sites.siba.fi/web/pianonsoiton-historia-suomessa

Tiedustelut margit.rahkonen@uniarts.fi tai 0407104310

 

Pianonsoiton historia Suomessa –symposiumi 4.10.2014

Sibelius-Akatemia, Wegelius-sali, Töölönkatu 28

Suomalaista pianomusiikin kulttuuria ei ole tutkittu kovinkaan järjestelmällisesti, vaikka pianon soittamisen ja sen opiskelun voidaan melkoisella varmuudella sanoa 1800-luvulta lähtien olleen yleisempää kuin minkään muun soittimen. Ammatillisen opiskelun historia on tiiviisti sidoksissa Sibelius-Akatemiaan, mutta ulkomailla on käyty opiskelemassa jo ennen Akatemian perustamista.

Lukuisat ulkomaiset taiteilijat ovat vaikuttaneet suomalaisessa musiikkiympäristössä eri tavoin kautta aikojen, konsertoijina, opettajina tai muina toimijoina. Ajan kuluessa myös suomalaiset pianistit ovat yhä enenevässä määrin vaikuttaneet kotimaansa lisäksi sen ulkopuolella.

Symposiumi hahmottaa suomalaisen pianonsoiton kulttuuria, sen taustaa, käytäntöjä ja soivaa perinnettä, jonka lähtökohtana on ollut kotimaisen ja kansainvälisen opetuksen vuorovaikutus eri aikoina. Ensimmäisen symposiumin fokuksessa on ensisijaisesti pianonsoitto klassisen musiikin kontekstissa, mutta muutkaan musiikin lajit eivät ole pois suljettuja. Esitelmän pituus on 20–25 minuuttia.

Pianonsoiton historia Suomessa -symposiumin tarkoituksena on toimia alkusysäyksenä laajemmalle projektille, kartoittaa aiheen parissa tehtävää tutkimusta ja saattaa yhteen sen tekijöitä. Toiveena on tavoittaa pianomusiikin parissa toimivia henkilöitä, niin tutkijoita ja pedagogeja kuin esiintyviä pianotaiteilijoita ja pianonsoiton opiskelijoita. Symposiumin järjestää DocMus-tohtorikoulu.

Esitelmistä kootaan vertaisarvioitu  julkaisu.

Ehdotukset esitelmiksi (abstraktin pituus enintään 150 sanaa) lähetetään viimeistään 16.4.2014 osoitteeseen markus.kuikka@uniarts.fi. Liitä mukaan lyhyt kirjoittajaesittely (20–30 sanaa) sekä yhteystietosi.

Hyväksymisestä ilmoitetaan 30.4.2014

Tiedustelut: margit.rahkonen@uniarts.fi  tai 040-7104310